Murtumaton Aalto

Olin viikonloppuna kuvaamassa uintikilpailua, JS CUP III -kisaa. Kyse on kuusi kertaa vuodessa Aalto-Alvarissa järjestettävästä matalan kynnyksen uintikilpailusta jyvässeudun uimareille sekä Jyväskylässä harjoitteleville. Kutsu kuvaamaan tuli Jyväskylän Aallolta kisoja edeltävänä päivänä. Jyväskylän Aalto ry on jyväskyläläinen uimaseura, joka tarjoaa monipuolista uimaopetusta, harrastus- ja kilpaurheilutoimintaa kaikenikäisille, keskittyen mm. kilpauintiin, uimahyppyihin ja taitouintiin.

Kiitos kutsusta Jyväskylän Aalto ajattelin, kun ennen kisaa katsoin tyhjää allasta. En ollut ennen ollut uintikisoissa. Kaikki oli minulle uutta. Katselin valon heijastuksia veden pinnasta. Mietin, miten uinti näyttäytyisi parhaiten linssin läpi. Altaan vesi oli vielä tyyni, mutta tiesin sen pian liikehtivän! Kaikki oli vielä hiljaa, kuin odottaen ensimmäistä värettä ja veden eloa. Ensimmäinen uimari sukelsi veteen.

Lämmittely alkoi. Aistin odotuksen ilmapiirin. Varsinkin, kun seinällä kipitti kello aikaansa, kertoen paljonko verryttelyä oli vielä jäljellä.

Kisat alkoivat. Hetken katselin kaikkea ympärillä. Mietin tohdinko mennä altaan toiseen päätyyn. Siellä käännöstarkastajina istuvat ilmoittivat kuitenkin heti ilokseni, kummalta puolelta lähtökorokkeita työnsä hoitavat, joten muutaman perhosuintikuvakin sain seuralle napattua! Oli vierestä hieno seurata, kuinka monet Aaltolaiset vuorollaan pääsivät kisaamaan. Ja uijui, uitiin kyllä kovaa! En edes ollut tiennyt, kuinka suuri Aalto liikehtii kotikaupungissani. Kisassa tuli vahvoja yksilösuorituksia, upeita onnistumisia ja hetkellisiä pettymyksiä. Jokainen lähtö oli oma tarinansa. Oli mahtava nähdä seurassa suurella sydämellä toimivia. Katsomosta kuului kannustuksia! Kuinka hyvin uimarit kuulevat kannustusäänet suorituksiensa aikana?

Kiitokset kaikille JS CUP:issa mukana olleille, vapaaehtoisille sekä järjestäjille avusta – kisaa koskien sekä ennen kaikkea siitä, että apu löytyi läheltä, mitä ikinä mieleeni tulikin kysyä. Ilman ehtymätöntä auttamishalua ja jatkuvaa talkoovalmiutta tuskin olisi tätäkään CUP -kisaa järjestetty näin hyvin. Yhdessä hetkessä olin toisessa päässä allasta, kun joku teki ennätyksen toisessa päässä, mikä näkyi tulostaululla. Olisin halunnut saada maaliintulijan ilmeen taltioitua – juuri ne sekunnit suorituksen päätyttyä! Ehkäpä ensi kerralla!

Jos uinti vetää puoleensa, vesi on aina valmis ottamaan vastaan. Ui!